Olemme viime syksystä lähtien päässeet ihmettelemään Microsoftin uutta ihmelasta, Windows Phonea. Sen tarkoitus on löytää käyttäjänsä yksinkertaistetulla käyttöliittymällä ja hauskalla tavalla kertoa se oleellisin informaatio. No, millaista elämä tämän iPhonen tappajan kanssa nyt sitten on? Seuraa pieni katselmustuokio kolmesta eri vinkkelistä.

Käyttäjälle

Windows Phonen uusi käyttöliittymä on revitty aiempiin versioihinsa verrattuna auki niin perusteellisesti, että 2010-luvun synnyttämän informaatioähkyn ja jatkuvan interaktion keskellä elävän käyttäjän tarpeisiin on voitu vihdoin vastata täsmällisemmin ja käyttäjän itsensä säätämällä volyymilla. Käyttökokemuksessa on erityisesti panostettu mm. siihen, että puhelin on 1) henkilökohtainen ja keskittyy yksilön tarpeisiin 2) aina relevantti ja informatiivinen 3) aina yhteydessä ympärillä oleviin laitteisiin ja palveluihin.

Tämän tasoisen uudistuksen myötä on myös selvää, että käyttäjä pakotetaan monelta osin uusiin konventioihin vaikka puhelimella tehtävät asiat säilyisivätkin osin samoina. Poissa ovat aloitusnäkymän pienet ja staattiset applikaatioikonit. Poissa on kiilto, liukuvärit ja pseudorealistinen grafiikka. Poissa on ylipäänsä  kaikki se paljous pienessä tilassa. Tilalla ovat yksinkertaiset mutta kääntöpuolelta relevanttia informaatiota tarjoilevat applikaatiotiilet. Tilalla ovat minimalismi, selkeät värit ja suuri typografia. Tilalla ovat näkymien laaja-alaisuus ja suuri sulava liike!

Vaikka vaakasuuntainen pyyhkiminen navigaation peruspilarina saattaakin tuntua oudolta, on yllättävää miten luonnolliselta se alkaa pian tuntumaan – eikä ihme, olemmehan jo vuosikaudet tottuneet katselemaan samankaltaisia kamera-ajoja elokuvissa ja odottamaan tarinalle jatkoa oikealta, varsinkin näin länsimaissa. Muutaman päivän käytön jälkeen on jo itsestäänselvää, ettei sovelluksen aloitusnäkymä ole välttämättä vain yksi ruutu vaan panoraama useammasta asiasta yhdessä.

Mielestämme Microsoftin ja Nokian uuden yhteistyön ensimmäinen hedelmä, Lumia 800 on yksi parhaita käyttämiämme puhelimia. Siinä yhdistyvät visuaalinen näyttävyys, hyvä käytettävyys ja tekninen suorituskyky tavalla, josta moni kilpailija voi ottaa mallia.

Suunnittelijalle

On sanomattakin selvää, että minimalismista, kauniista typografiasta ja sveitsiläisestä graafisesta tyylistä nauttivat suunnittelijat ovat kuin kotonaan Metron design-kielen kanssa. Ja vaikkei informaatiografiikasta ja piktogrammeista inspiroitunut visuaalinen ilmaisu olisikaan niitä omimpia, on Microsoftin huolella suunniteltujen lähtökohtanäkymien ja hyvin dokumentoitujen ohjeistusten päälle helppo lähteä rakentamaan toimivaa ja tyylikästä sovellusta.

Perusteellisen Metro-opiskelun ja ensimmäisten kokeilujen jälkeen saattaa suunnittelijasta helposti tosin tuntua, että kaikista applikaatioista lähtee tiukkojen ohjeistusten kautta syntymään väkisinkin samankaltaisia vain pienin väri- ja sisältömuutoksin. Tämä on käyttökokemuksen kannalta erittäin hyvä asia verrattuna esim. Android-maailman liikaan vapauteen, joka johtaa harmittavan usein siihen, että käyttöliittymät lähtevät monilta käsistä ja alustaan sekä itse puhelimeen sidottu yhdenmukaisuus loistaa poissaolollaan. Lopputuloksena nähdään hämmentyneitä käyttäjiä, jotka eivät osaa käyttää jatkuvasti logiikoiltaan vaihtelevia sovelluksia.

Tiukkoihin raameihin kannattaa Metro-maailmassa suhtautua kuitenkin vain aloituspisteenä; kun oppii puhumaan sitä kielenä, on helppo huomata miten inspiroivan lähtökohdan se tarjoaakaan mitä erilaisimmille kokemuksille ja kertomuksille; Valokuvan, grafiikan ja brändin läsnäolon voi virittää suuremman pinta-alan johdosta aivan eri tasolle, puhelimen omassa Segoe-kirjasimessa tai kaikissa marginaaleissa ei tarvitse aina pysytellä ja esim. animoinnit voi rakentaa haluamallaan tavalla uniikin kokemuksen luomiseksi.

Kaiken kaikkiaan suunnittelijalle on onnistuttu rakentamaan erittäin hyvä hiekkalaatikko onnistuneiden ja ilahduttavien sovellusten luomiseksi. Suurena plussana mainittakoon myös harvinaisen omistautunut Windows Phonen Design Team joka jakaa jatkuvasti näkemyksiään mm. Twitterissä.

Kehittäjälle

Sovelluskehitykseen tarjotut työkalut ovat todella hyvät ja kun niiden kanssa pääsee sinuiksi, tuottavuus on aivan omaa luokkaansa. Reactive Extensions ja Async CTP-kirjastot tuovat uutta sähäkkyyttä ohjelmiston arkkitehtuurin suunnitteluun. Osaavissa käsissä niiden avulla saadaan tehtyä suorituskykyistä ja helposti ylläpidettävää koodia nopeasti suhteessa perinteisiin tekniikoihin. Tämä tietää kustannussäästöjä siis myös asiakkaan näkökulmasta.

Uudet tekniikat ja niiden tuomat mahdollisuudet näkyvät myös käyttäjälle. Latausruutuja ei enää tehdä erikseen siten, että sovelluksen kanssa ei pääse toimimaan samaan aikaan, vaan lataus tapahtuu taustalla sovelluksen ollessa koko ajan vasteikkaan tuntuinen.

Uuden Windows Phone-sovelluksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon tarkat Microsoftin sanelemat ehdot siitä, miltä sovelluksien tulisi näyttää. Olemme olleet mukana partneriohjelmassa, jossa ideana on vieläkin tarkemmin syynätä sovellus läpi ja varmistua siitä, että kaikilta osin sovellus täyttää sille asetetut vaatimukset. Kehittäjän näkökulmasta korjauskierrokset olivat haastavia, mutta samalla opettivat todella paljon siitä, miten hyviä Windows Phone-sovelluksia tehdään. Hyviä kehitysvinkkejä löytyy myös Windows Phone Developer Blogista.

Partneriohjelmassa tai ei, jokainen muutos, joka tehdään ohjelmistoon tai ohjelmiston tietoihin menee aina Microsoftin sertifioinnin läpi ennen päivitysten päätymistä Marketplaceen. Tähän prosessiin on hyvä varata noin viikko per päivitys. Tämän lisäksi päivitysten hyväksymisen jälkeen kuluu vielä pari päivää, että ohjelmiston uusin versio on päivittynyt läpi Marketplacen ja löytyy hakutuloksista. 

Entä sitten?

Nokia ja Microsoft ovat nyt tulleet mukaan taisteluun älypuhelinmarkkinoiden kuninkuudesta ja yrityksen puutteesta ei todellakaan voi tätä kaksikkoa syyttää. Myös suomalaiset käyttäjät ovat havahtuneet, sillä helmikuussa 2012 Lumia 800 oli Suomen suurimpien operaattoreiden myydyin puhelin.

Jos siis mietit, mitä Windows Phone tarkoittaa bisneksellesi tai olet jo päättänyt laajentaa toimintaasi kyseiselle alustalle, ota yhteyttä.

Mikko vastasi Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijan Ville Yli-Knuutilan opinnäytetyöhön liittyen kysymyksiin mobiilipalvelujen kehittämisestä ja niille asetetuista toiveista ja realiteeteista. Toivomme, että vastauksista on yleisemminkin hyötyä, joten päätimme julkaista niitä myös tänne blogiimme.

1. Mitkä ovat mobiilisivuston tai -palvelun tilaavan asiakkaanne tarpeet ja tavoitteet?

Meitä lähestyvillä asiakkailla on lähes poikkeuksetta tunnistettu tarve mobiilinäkyvyydelle. Yksinkertaisessa tapauksessa halutaan tuoda olemassaoleva sivusto ja sen sisältö mobiililaitteiden ulottuville.

Asiakas näkee mobiilisivuston tai -palvelun kanavana, jolla on erityisominaisuuksia ja -käyttötapoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sivustolta tuotavan materiaalin esitystapa voi poiketa isosta sivusta.

2. Millaisia asioita mobiilisivustoilta ja -palveluilta ensisijaisesti halutaan?

Sivustojen odotetaan olevan nopeita ja helposti lähestyttäviä. Nykyään isompien resoluutioiden, tehokkaampien suorittimien ja kosketusnäyttöjen mahdollistama tyylikkäämpi grafiikka ja JavaScript-toiminnallisuudet ovat kovassa nousussa.

Tärkeimpänä elementtinä näkisin kuitenkin sen, että sivusto tuo oikeaa lisäarvoa käyttäjälleen informaation reaaliaikaisuuden, paikkasidonnaisuuden tai jonkin muun juuri mobiilille käytölle olennaisen seikan avulla.

3. Mitkä ovat suunnittelun lähtökohdat kun lähdette toteuttamaan mobiilisivustoa tai palvelua? Työn kehitys pähkinänkuoressa.

Suunnittelu alkaa asiakkaan kanssa käytävällä määrittelypalaverilla, jossa sovitaan mahdollisimman tarkasti mobiilipalvelulle asetettavat tavoitteet ja toteutettavat toiminnallisuudet. Tämän jälkeen aloitetaan suunnittelemalla mockup-käyttöliittymiä yleensä ihan kynää ja paperia käyttäen. Tällä pyritään haetaan järkevää käyttölogiikkaa.

Alustavien käyttöliittymähahmotelmien jälkeen siirrytään toteutukseen, joka yleensä nojaa vahvasti jo olemassaolevien komponenttien päälle. Tarpeen mukaan kriittisille osille kirjoitetaan yksikkötestit, joiden avulla voidaan varmistaa ohjelman toimivuus eri reunaehdoilla.

On selvää, että kehityksen aikana palvelu kehittyy vielä paljonkin hyvästä suunnittelusta huolimatta. Tämä pyritään ottamaan huomioon juuri tarjoilemalla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa palvelusta esiversioita, joiden avulla voidaan välttää toiminnallisuuksien "roskiin heittämistä".

4. Mitkä ovat sisältösuunnittelun lähtökohdat, kun www-sivuston sisältöjä muokataan mobiilisivuston muotoon?

Yleensä sisältö ladataan kolmannen osapuolen järjestelmästä jotain tukemaamme formaattia käyttäen. Yleensä tieto saapuu meille joko RSS-syötteenä tai jossain muussa asiakkaan itse määrittelemässä, usein XML-pohjaisessa formaatissa.

Meille tulevalle sisällölle tehdään tyypillisesti erityyppisiä muunnosoperaatioita mobiilikäyttöä ajatellen. Esimerkiksi dokumenteissa viitatut kuvat ladataan järjestelmäämme ja skaalataan mobiilikäyttöön optimoiduksi. Lisäksi myös teksti-informaatiota käsitellään eri tavoin. Esimerkiksi etsitään kaikki linkit ja muunnetaan ne osoittamaan joko mobiilisivustolle tai varoitussivulle, joka kertoo käyttäjälle linkin vievän pois palvelusta.

5. Mitä näet mobiilin webin uniikkeina hyötyinä ja ominaisuuksina?

Tärkeimpänä viestinnällisenä erona isompaan sivustoon on mahdollisuus käyttäjän identifiointiin ja helppokäyttöinen kaksisuuntainen viestintäkanava asiakkaan ja yrityksen välillä. Mikäli esimerkiksi sivuston käyttö vaatii rekisteröitymisen se onnistuu yksinkertaisesti tekstiviestillä palvelunumeroomme. Rekisteröityminen mahdollistaa erilaisten toiminnaillisuuksien rakentamisen, jotka nojaavat käyttäjältä kerättyyn informaatioon. Ratkaisuillamme on mahdollista kontaktoida tiettyyn kategoriaan kuuluvia asiakkaita tekstiviestillä.  Esimerkiksi ryhmälle "kaikki kausikortittomat 20-35 -vuotiaat, jotka eivät käy normaalisti katsomassa jääkiekkoa hallilla" voidaan lähettää vaikkapa lipputarjous. Lisäksi jatkossa voidaan viestejä lähettää esimerkiksi tietyllä alueella oleville käyttäjille. Myös asiakaspalautetta on erittäin helppo kerätä ja arvontoja järjestää tekstiviestipohjaisilla ratkaisuilla.

6. Millaisia uusia käytettävyysnäkökohtia on otettava huomioon kun suunnitellaan mobiilisivustoa?

Isommat resoluutiot ja tehokkaammat suorittimet tuovat aivan uusia mahdollisuuksia myös tälle saralle. Kuvien on skaalauduttava pienimmästä tuetusta resoluutiosta (yleensä nykyään 240x320) suurimpaan (iPhone 4:n 960x640).

Kosketusnäytöt yleistyvät koko ajan ja perinteinen kursorinavigointi alkaa olla historiaa. Tämä on ehkä kaikkein tärkein näkökulma meidän suunnaltamme: Sivuston tulee toimia sekä kosketusnäytöllä, että kursorilla navigoidessa.

7. Kuinka paljon laaja ja jatkuvasti muuttuva laitekanta vaikeuttaa työtänne? Mitkä tekniikat olette jo ”unohtaneet”?

Kehittyvä laitekanta on luonnollisesti enemmänkin positiivinen kuin negatiivinen asia. On selvää, että pitää olla koko ajan kehityksen kärjessä niin uusien mobiiliteknologioiden, kuin palvelinpuolten teknologioiden kanssa. Mielestämme olemme onnistuneet tässä hyvin, mutta toki se vaatii erittäin omistautuneen tiimin. Käytämme päivittäin paljon aikaa asioiden tutkimiseen ja uusien, erilaisten näkökulmien löytämiseen.

WAP-tekniikat alkavat olla jo menneen talven lumia. Viimeisin projekti, jossa olimme tekemisissä WAP:n kanssa oli keväällä 2009 ja sekin pitkän hiljaiselon jälkeen. Palvelinpuollella Java-pohjaiset ratkaisut ovat saaneet väistyä ketterämpien ohjelmointikielien tieltä.

8. Millaisena näet mobiilisivuston tai -palvelun roolin yrityksen verkkoviestintäkokonaisuudessa?    
Verkkoviestinnässä mobiilikanavaa voidaan käyttää erittäin monipuolisesti. Mainitsemani asiakaskontaktointi, reaaliaikaiset palvelut (tulospalvelut, tapahtumapalvelut, yms.) sekä erilaiset tiedotus- tai yhteydenpitopalvelut (esim. Twitter) ovat luonnollinen osa juuri mobiilia kanavaa. Näitä mielikuvitusta käyttäen yhdistelemällä voidaan tuoda oikeaa lisäarvoa asiakkaille.