Monella meistä on jokapäiväiseen elämään vaikuttavia rajoitteita. Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan suunnittelua, joka ottaa tämän huomioon. Näin palvelut eivät ole vain rajatun ihmisjoukon käytettävissä.

Tähän asti saavutettavuus on tyypillisesti ollut sokea piste sekä suunnittelijoille että asiakkaille. Liian usein saavutettavuuden huomioimista ei katsota joko vaivan arvoiseksi tai se jätetään kokonaan huomiotta. Olemme myös itse syyllistyneet tähän. Mutta ajat ovat muuttumassa kovaa vauhtia parempaan suuntaan.

Tähän asti saavutettavuus on tyypillisesti ollut sokea piste sekä suunnittelijoille että asiakkaille.

EU:n saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa suuresti asiaan. Sen mukaan jokaisen uuden julkisen sektorin palvelun tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset välittömästi. Jo olemassaoleville verkkopalveluille deadline on asetettu syyskuulle 2020.

Tässä artikkelissa esittelen syitä sille, miksi saavutettavuus on niin olennainen asia – ja kuinka voimme tehdä internetistä paremman tuomalla sen osaksi suunnittelutyötä.

Visuaalinen saavutettavuus

Lähestyn saavutettavuutta aluksi visuaalisesta näkökulmasta. Tavoitteena on, että kenen tahansa pitäisi pystyä hahmottamaan, ymmärtämään, navigoimaan ja interaktoimaan palvelun kanssa. Tämän otsikon alla käsitellyt aiheet perustuvat Web Content Accessibility Guidelines(WCAG)-suosituksiin.

Suunnittelussa värien tulee tukea, ei johtaa. Värit herättävät käyttöliittymät eloon, luovat tunnelmaa ja vahvistavat brändimielikuvaa. Värejä pitäisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä käyttämään elementtien näkyvyyden vahvistamiseksi. Lisäksi ymmärrettävyys ei saa nojata pelkästään väreihin.

Esimerkki liikennevaloväripaletista ja siitä, miten eri tavoin värisokeat henkilöt näkevät sen.

Liikennevalojen väripalettia on käytetty käyttöliittymissä iät ja ajat. Tämä kuva havainnoillistaa, miksi se ei monessa yhteydessä ole sittenkään hyvä idea.

On hyvin yleistä, että brändivärit sanelevat myös käyttöliittymien värimaailman. Tämä johtaa usein saavutettavuusongelmiin kontrastin suhteen. Kun taustan ja sen päällä olevan elementin välillä on liian vähän kontrastia, voivat teksti, ikonit ja muut elementit muuttua vaikeiksi nähdä tai tulkita.

WCAG suosittelee kontrastia 4.5:1, jotta verkkosivu voi saada toiseksi parhaan AA-luokituksen. Parhaaseen luokitukseen vaaditaan se, että käyttäjä voi itse muokata käyttöliittymän värejä ja fontteja.

Nykyisten kontrastisuhteiden tarkistaminen on helppoa lukuisten ilmaisten työkalujen avulla – yksi tällainen on Colorable.

Kontrasti on keskeistä tekstien luettavuudelle. Tämä koskee paitsi otsikoita ja kappaleita, myös muita tekstiä sisältäviä elementtejä kuten nappeja tai tekstiä osana logoa tai brändin nimeä.

Kolme esimerkkiä tunnettujen brändien värikontrasteista, joista mikään ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.

Sattuu sitä paremmissakin piireissä: esimerkkikuvassa on värejä maailman arvokkaimmilta brändeiltä – ja yksikään niistä ei täytä saavutettavuusvaatimuksia

Omissa töissämme pyrimme pitämään fontit pienimmilläänkin koossa 12. Pidemmissä tekstiosioissa on järkevää käyttää ainakin kokoa 18. Fonteilla on myös erilaisia korostuksia ja ne pitää siksi arvioida aina tapauskohtaisesti. Hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin se, että ongelmia tuottavat ennemin liian pienet kuin liian isot fontit.

Kappaleiden olisi syytä olla noin 50-80 merkin mittaisia parhaan selkeyden ja lukunopeuden saavuttamiseksi. Kappaleen tasaaminen molempiin reunoihin tekee rivien hahmottamisesta vaikeampaa, siinä missä rivivälin kasvattaminen helpottaa lukukokemusta.

Kuva kahdesta tekstikappaleesta, joka havainnoillistaa sitä, miten suurta roolia tasaus ja riviväli näyttelevät luettavuudessa.

Riviväli ja tasaus ovat olennaisia tekijöitä tekstin luettavuudessa.

Visuaalisen saavutettavuuden muistilista

  • Kaiken informaation tulee olla ymmärrettävissä myös ilman värikorostuksia
  • Varmista, että kontrasti on riittävän suuri eteenkin tekstissä ja informaatiota välittävissä elementeissä
  • Käytä apuna työkaluja kuten Colorable, Able ja Stark
  • Käytä vähintään fonttikokoa 12 lyhyissä pikkuteksteissä
  • Käytä vähintään fonttikokoa 18 pidemmissä tekstiosioissa
  • Pidä kappaleiden pituudet n. 80 merkissä
  • Vältä tasausta molempiin reunoihin tekstikappaleissa
  • Käytä vähintään riviväliä 1,5 tekstikappaleissa

Saavutettavuus teknisessä rakenteessa

Verkkopalvelun saavutettavuus ei rajoitu pelkästään suoraan näkyvillä oleviin elementteihin. Pellin alla on tärkeä ottaa huomioon muun muassa yhteensopivuus lukulaitteiden ja muiden avustavien teknologioiden kanssa.

Tagien avulla sivustosta voi tehdä luettavan millä tahansa laitteella. Kaikkien sivujen rakenne tulisi olla niin selkeä, että ne ovat lukukelpoisia ilman mitään visuaalista koristelua. HTML-tagit ovat keskeisessä roolissa sivun hierarkian ja sisällön esittämisessä ja mahdollistavat sivun selaamisen lukulaitteilla. Tageja ei pitäisi koskaan käyttää pelkästään tyylisyistä – se tehtävä on varattu CSS:lle.

Kaikkien sivujen rakenne tulisi olla niin selkeä, että ne ovat lukukelpoisia ilman mitään visuaalista koristelua.

Verkkosivun rakenteen tulisi alkaa kuvaavasta verkkosivun otsikosta (page title), joka antaa jo yleisen kuvan sisällöstä. Vastaavasti tätä seuraavan pääotsikon olisi hyvä osaltaan tehdä samoin.

Tagit ovat myös erittäin hyvä keino selkeyttää käyttöliittymän monimutkaisempia elementtejä kuten kaavakkeita. Kaavakkeiden eri osilla tulisi olla omat taginsa. Kaavakkeiden suunnittelu omin voimin on paras tapa varmistaa, että elementit ovat loogisessa järjestyksessä lukulaitteita käyttäessä.

Sivun navigointi pelkän näppäimistön avulla seuraa tageilla luotua rakennetta. Näkyvän keyboard focus -elementin luominen tietojen syötön mahdollistaviin kohtiin kuten kaavakkeiden osiin tai hakukenttiin on keskeistä.

Kuvaile olennaiset visuaaliset elementit myös tekstin avulla. Valokuviin, kuvituksiin ja kuvaajiin tulee aina yhdistää kuvausteksti – elleivät ne ole puhtaasti koristeellisia. Kuvaustekstit auttavat käyttäjiä ymmärtämään olennaisen vaikka kuva ei näkyisikään – joko henkilökohtaisten rajoitteiden tai vaikka huonon nettiyhteyden takia. Sama koskee videota, äänitiedostoja ja muuta mediasisältöä. Videoihin tulee aina lisätä tekstitykset.

Teknisen saavutettavuuden muistilista

  • Kuvaile sivun sisältöä jo verkkosivun otsikossa
  • Erota otsikot selkeästi HTML-tageilla sivun navigoinnin helpottamiseksi
  • Tee kaikista tietojen syötön mahdollistavista elementeistä käyttökelpoisia pelkän näppäimistön avulla ja sijoita ne sivuston rakenteessa loogisiin paikkoihin
  • Lisää keyboard focus sivun interaktiivisiin elementteihin ja tarkista että käyttäjä voi edetä loogisesti niiden välillä tab-nappia painamalla
  • Kirjoita sisällön kannalta tärkeille kuville vaihtoehtoiset tekstikuvaukset
  • Multimediasisältöihin tulee lisätä käyttömahdollisuus näppäimistöllä, tekstitykset ja tiivistelmä sisällöstä
  • Rakennetta pitää voida selata lineaarisesti yksipalstaisena sivuna, jotta käyttökokemus on hyvä myös lukulaitteilla

Saavutettavuus on paljon enemmän kuin rajatapauksien huomioimista

World Health Organisationin mukaan peräti joka seitsemännellä henkilöllä on jokin pysyvä rajoite. Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa 1,1 miljardia ihmistä.

Tämä arvio ei ota edes huomioon väliaikaisia rajoitteita, jollaisia kohtaamme kaikki jossakin elämän vaiheessa – oli kyse sitten murtuneesta kädestä tai jostakin todella tilannekohtaisesta kuten vauvan kantamisesta.

Vaikka jo pelkästään pysyvien rajoitteiden huomioiminen suunnittelussa olisi tarpeeksi suuri syy saavutettavuustavoitteille, käytännössä ne hyödyttävät kaikkia meistä. Tästä syystä on entistä hämmentävämpää, että asia on ollut meille suunnittelijoille niin pitkään poissa prioriteettilistalta. Muutetaan suunta yhdessä – alkaen nyt.

Oletko kiinnostunut tekemään palvelustasi saavutettavamman? Varaa aika keskustelulle! Lähetä meille viesti, ja kerro tarpeistasi niin voimme edistää asiaa yhdessä.