Miksi firmojen mainostama yrityskulttuuri on usein niin kaukana työntekijöiden arjesta? Vastaus löytyy poikkeavista tavoista hahmottaa sitä, mitä sanalla itse asiassa tarkoitetaan.

“Rakenna vahva yrityskulttuuri” on mantra, joka lupaa tehdä juuri sinun yrityksestäsi uuden Supercellin. Tarvitaan vain suuri missio ja elämää suurempia sloganeita yhteisöllisyydestä, vastuusta ja päämääristä. Usein käy kuitenkin niin, että ylevät sanat eivät kuitenkaan vastaa työntekijän arkea – pahimmillaan ne ovat sen irvikuvia, joille naureskellaan kahvitauoilla. Kaiken lisäksi ne saavat firmat helposti näyttämään toistensa hiilipaperikopioilta.

HBO:n startup-parodia Silicon Valley piikittelee osuvasti ilmiölle kohtauksella, jossa TechCrunchin Disrupt-tapahtumaan osallistuvat yritykset kertovat yksi toisensa jälkeen haluavansa “tehdä maailmasta paremman paikan.”

Tällainen yksi-ilmeistyminen ei ole ihme, sillä yrityksen sielun ja syvimmän olemuksen määrittäminen on hämmästyttävän vaikeaa. Hienotkin ajatukset typistyvät nopeasti ympäripyöreiksi, miljoonaan kertaan kuulluiksi aivopieruiksi. Olemme törmänneet haasteeseen monesti myös Taisteella: keskeisiä viestejä firman perimmäisestä luonteesta on sen olemassaolon aikana tarkennettu, teroitettu ja kirjoitettu uudelleen monta kertaa, eikä työ ole ehkä koskaan täysin valmis.

Maailman parhaita työpaikkoja yhdistää ainakin yksi asia: ne ovat onnistuneet luomaan kaikille osallisille tunteen siitä, että tekemisellä on vahva tarkoitus. Tällaisessa kehyksessä yritykset voivat olla paljon enemmän kuin pelkkiä työpaikkoja tai rahantekokoneita.

Lisäksi yrityskulttuurin kehittämiseen liitetään helposti mielikuva markkinointiosastosta keksimässä iskulauseita, joiden avulla yrityksestä annetaan mahdollisimman hyvä kuva asiakkaille, ja toisaalta yritetään (usein heikolla menestyksellä) aivopestä työntekijöitä ajattelemaan, että heitä arvostetaan mittaamattoman paljon, vaikka todellinen kuva yrityksen arvoista vaikuttaa ennemminkin tältä:

welovemoney

Kenties suurin haaste liittyy vinoutuneeseen lähtöasetelmaan: kulttuuri määritellään liian usein yksinomaan ylhäältä käsin ja näin sen perimmäinen merkitys on ymmärretty alun alkaenkin väärin. Kulttuuri ei voi olla pelkästään johdon sanelema rakennelma, vaan myös eräänlainen summa koko työyhteisön arvoista ja toimintatavoista. Siihen vaikuttavat mukana olevat ihmiset, ja vastaavasti uusia ihmisiä valitaan mukaan sen perusteella. Siksi yrityksen arvoja ei voi vetää hatusta tai luoda mainoslausegeneraattorilla. Niiden rakentamisen ja vahvistamisen pitää perustua siihen, miten mukana olevat ihmiset ajattelevat ja toimivat käytännössä.

Maailman parhaita työpaikkoja yhdistää ainakin yksi asia: ne ovat onnistuneet luomaan kaikille osallisille tunteen siitä, että tekemisellä on vahva tarkoitus. Tällaisessa kehyksessä yritykset voivat olla paljon enemmän kuin pelkkiä työpaikkoja tai rahantekokoneita. Yhdysvaltalaisen P’unk Avenue -digitoimiston perustaja ja vanhan koulukunnan punkrock-fani Geoff DiMasi toteaa TED-puheessaan, että yritysmaailma voi edustaa myös kapinallista asennetta, kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja tehdä asioita, jotka työyhteisö kokee tärkeiksi ja arvojensa mukaiseksi.

Tällaisen pohjan päälle rakentuva yrityskulttuuri on paljon enemmän kuin tyhjiä sanoja ja markkinointidiipadaapaa. Tarvitsemme enemmän yrityksiä, jotka haluavat muuttaa paitsi maailmaa, myös käsitystä siitä mitä yritykset voivat olla. Tämä vaatii rohkeutta edustaa muutakin kuin tapoja saada voita leivän päälle. Yrityskulttuurin voidaan sanoa olevan oikeasti vahva vasta silloin, kun osaamme vastata paitsi kysymykseen siitä mitä teemme, myös siihen miksi teemme.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä: